Episode Details
Back to Episodes![[Arvostelu] How Culture Shapes the Climate Change Debate (Andrew Hoffman) Tiivistetty.](https://finnish.9natree.com/coverSQL/0804794227.jpg)
[Arvostelu] How Culture Shapes the Climate Change Debate (Andrew Hoffman) Tiivistetty.
Published 2 weeks, 2 days ago
Description
How Culture Shapes the Climate Change Debate (Andrew Hoffman)
- Osta Amazon Booksista:
https://www.amazon.com/dp/0804794227?tag=9natree-20
- Osta Apple Booksista:
https://books.apple.com/us/audiobook/this-is-an-uprising-how-nonviolent-revolt-is-shaping/id1642770961?itsct=books_box_link&itscg=30200&ls=1&at=1001l3bAw&ct=9natree
- Sponsoroi ja Tue meitä:
https://9natree.com/page/sponsor-and-support.html
- Mielenkiintoisia Aiheita:
- Ilmastokiista on kulttuurinen tulkintakamppailu, ei pelkkä tiedon puute
- Motivoitunut päättely saa ihmiset suodattamaan ilmastotietoa omien arvojensa läpi
- Ryhmäidentiteetti ja luottamus viestijään ratkaisevat, ketä kuunnellaan
- Fossiilinen infrastruktuuri ja järjestäytyneet edut tekevät muutoksesta hitaampaa
- Rakentava ilmastoviestintä suuntautuu liikkuvaan enemmistöön, ei kovimpiin vastustajiin
- Lue lisää: https://finnish.9natree.com/read/0804794227/
Andrew J. Hoffmanin How Culture Shapes the Climate Change Debate on yhteiskuntatieteellinen tietokirja ilmastokeskustelusta. Sen keskeinen kysymys ei ole, onko ilmastotieteen näyttöä olemassa, vaan miksi sama näyttö saa ihmiset tulkitsemaan tilanteen niin eri tavoin. Hoffman kokoaa psykologian, sosiologian, politiikan tutkimuksen ja organisaatiotutkimuksen havaintoja selittääkseen, miten ilmastonmuutoksesta tuli erityisesti Yhdysvalloissa kulttuurisesti jakava aihe. Kirjan mukaan kiista ei ratkea pelkällä lisätiedolla, koska ihmiset arvioivat tietoa myös arvojensa, ryhmäidentiteettiensä, luottamiensa viestijöiden ja taloudellisten etujensa kautta. Teos tarkastelee samalla sitä, miten keskustelua voisi käydä vähemmän vastakkainasettelevasti. Se ei ole ilmastofysiikan perusteos eikä yksittäisen ilmastopolitiikan puolustuspuhe, vaan analyysi siitä, miten tiede muuttuu julkisessa keskustelussa identiteetin, politiikan ja luottamuksen kysymykseksi. Suomessa kirjan näkökulma auttaa ymmärtämään, miksi myös metsistä, energiasta, liikenteestä ja EU:n ilmastoratkaisuista puhutaan usein arvojen, ei vain lukujen, kielellä.
- Osta Amazon Booksista:
https://www.amazon.com/dp/0804794227?tag=9natree-20
- Osta Apple Booksista:
https://books.apple.com/us/audiobook/this-is-an-uprising-how-nonviolent-revolt-is-shaping/id1642770961?itsct=books_box_link&itscg=30200&ls=1&at=1001l3bAw&ct=9natree
- Sponsoroi ja Tue meitä:
https://9natree.com/page/sponsor-and-support.html
- Mielenkiintoisia Aiheita:
- Ilmastokiista on kulttuurinen tulkintakamppailu, ei pelkkä tiedon puute
- Motivoitunut päättely saa ihmiset suodattamaan ilmastotietoa omien arvojensa läpi
- Ryhmäidentiteetti ja luottamus viestijään ratkaisevat, ketä kuunnellaan
- Fossiilinen infrastruktuuri ja järjestäytyneet edut tekevät muutoksesta hitaampaa
- Rakentava ilmastoviestintä suuntautuu liikkuvaan enemmistöön, ei kovimpiin vastustajiin
- Lue lisää: https://finnish.9natree.com/read/0804794227/
Andrew J. Hoffmanin How Culture Shapes the Climate Change Debate on yhteiskuntatieteellinen tietokirja ilmastokeskustelusta. Sen keskeinen kysymys ei ole, onko ilmastotieteen näyttöä olemassa, vaan miksi sama näyttö saa ihmiset tulkitsemaan tilanteen niin eri tavoin. Hoffman kokoaa psykologian, sosiologian, politiikan tutkimuksen ja organisaatiotutkimuksen havaintoja selittääkseen, miten ilmastonmuutoksesta tuli erityisesti Yhdysvalloissa kulttuurisesti jakava aihe. Kirjan mukaan kiista ei ratkea pelkällä lisätiedolla, koska ihmiset arvioivat tietoa myös arvojensa, ryhmäidentiteettiensä, luottamiensa viestijöiden ja taloudellisten etujensa kautta. Teos tarkastelee samalla sitä, miten keskustelua voisi käydä vähemmän vastakkainasettelevasti. Se ei ole ilmastofysiikan perusteos eikä yksittäisen ilmastopolitiikan puolustuspuhe, vaan analyysi siitä, miten tiede muuttuu julkisessa keskustelussa identiteetin, politiikan ja luottamuksen kysymykseksi. Suomessa kirjan näkökulma auttaa ymmärtämään, miksi myös metsistä, energiasta, liikenteestä ja EU:n ilmastoratkaisuista puhutaan usein arvojen, ei vain lukujen, kielellä.