Podcast Episode Details
Back to Podcast Episodes
Hope and Healing: A Mother's Strength in Autumn's Embrace
Fluent Fiction - Finnish: Hope and Healing: A Mother's Strength in Autumn's Embrace
Find the full episode transcript, vocabulary words, and more:
fluentfiction.com/fi/episode/2025-11-27-23-34-02-fi
Story Transcript:
Fi: Syyskuun lehtiä leijaili hiljalleen ilmassa, kun Kaarina astui kenttäsairaalaan.
En: The September leaves floated gently in the air as Kaarina stepped into the field hospital.
Fi: Hän veti syvään henkeä, jotta voisi pysyä rauhallisena.
En: She took a deep breath, trying to stay calm.
Fi: Kaarinan takki roikkui tiukasti hänen ympärillään, muistuttaen lämpimistä kodeista ja turvallisista hetkistä, joita hän oli elänyt perheensä kanssa.
En: Kaarina's coat clung tightly around her, reminding her of the warm homes and safe moments she had spent with her family.
Fi: Hän oli tullut tänne odottamaan uutisia pojastaan, Mikosta.
En: She had come here to await news about her son, Mikko.
Fi: Sairaala oli täynnä hiljaisia ääniä: hengityskoneiden kuiske, ihmisten varovaiset keskustelut ja satunnaiset askelten äänet.
En: The hospital was filled with quiet sounds: the whisper of ventilators, the cautious conversations of people, and the occasional sound of footsteps.
Fi: Kaarina istui kovalle puupenkille ja sulki silmänsä hetkeksi.
En: Kaarina sat on the hard wooden bench and closed her eyes for a moment.
Fi: Hän rukoili hiljaa, toivoen vain Mikon toipuvan turvallisesti.
En: She prayed silently, hoping only that Mikko would recover safely.
Fi: Ajatukset seilailivat tulevaisuuteen — siihen, kuinka Mikko istuisi kotikeittiön pöydän ääressä, siemaillen kuumaa kaakaota.
En: Her thoughts sailed into the future—to the moment when Mikko would sit at the kitchen table, sipping hot cocoa.
Fi: Käytävän toisella puolella Elina, Kaarinan ystävä, istui silmä kovana pidellen Kaarinan kättä.
En: On the other side of the hallway, Elina, Kaarina's friend, sat intently holding Kaarina's hand.
Fi: Elina oli läsnä lohtuna, hiljainen ja vakaa kuin kallio.
En: Elina was present as comfort, quiet and steady as a rock.
Fi: Hän kuiskasi rauhoittavia sanoja aina välillä.
En: She whispered soothing words from time to time.
Fi: Aika tuntui matelevan, mutta Kaarina yritti keskittyä positiivisiin asioihin.
En: Time seemed to crawl, but Kaarina tried to focus on positive things.
Fi: Hän mietti kaikkia niitä pieniä iloja, joita voisi jakaa Mikon kanssa leikkauksen jälkeen.
En: She thought of all the small joys she could share with Mikko after the surgery.
Fi: Hän kertoi itselleen tarinoita, joita voisi kertoa Mikolle, kun tämä heräisi.
En: She told herself stories she could share with him when he woke up.
Fi: Naurava koira takapihalla, kynttiläillallinen perheen kesken, pitkät kävelyretket syksyisessä metsikössä.
En: A laughing dog in the backyard, a candlelit dinner with the family, long walks in the autumn forest.
Fi: Yhtäkkiä mitään miettien, kirurgi astui huoneeseen.
En: Suddenly, deep in thought, the surgeon stepped into the room.
Fi: Kaarinan sydän hakkasi, mutta hän pakotti itsensä kuuntelemaan.
En: Kaarina's heart pounded, but she forced herself to listen.
Fi: Tällä hetkellä oli vain toive huolen sijasta.
En: In that moment, there was only hope instead of worry.
Fi: Kirurgi hymyili rauhoittavasti ja kertoi, että leikkaus oli mennyt hyvin.
En: The surgeon smiled reassuringly and told her that the surgery had gone well.
Fi: Helpotus tulvi Kaarinan läpi, ja kyyneleet valuivat hiljaa hänen poskilleen.
En: Relief flooded through Kaarina, and tears quietly rolled down her cheeks.
Published on 2 weeks, 4 days ago